Kastraatio

Suomessa lihaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan eli niiden kivekset poistetaan. Toimenpide tehdään ilman puudutusta tai muuta kivunlievitystä.

Syynä kastrointiin on se, että osalle kastroimattomista karjuista kehittyy lihaan niin kutsuttu karjunhaju eli epämiellyttävä sivumaku.

Kastraation porsaille aiheuttama kipu on herättänyt keskustelua useissa Euroopan maissa. Englannissa kastroinnista luovuttiin jo parikymmentä vuotta sitten. Hollannissa maan suurimmat kauppaketjut lakkasivat vuoden 2009 alusta alkaen ostamasta sellaisten sikojen lihaa, jotka on kastroitu ilman kivunlievitystä.[1]

Silloin kun karsinat ovat normaaliin tapaan suhteellisen pieniä ja virikkeettömiä, myös porsaiden jättäminen kastroimatta tuo omat ongelmansa. Murrosiän koittaessa karjut alkavat astua karsinassa nuoria naaraita tai toisiaan. Kun tilan ja virikkeiden vähyyden takia niillä ei ole paljoakaan muuta tekemistä, eikä kohteeksi joutuvilla sioilla ole myöskään väistämismahdollisuutta, lopputulos on helposti se, että koko joukko elää jatkuvassa turhautumisen tilassa. Myös kastroimattomien nuorten karjujen välinen aggressiivisuus on joskus ongelma.[2]

Onkin perustellusti esitetty myös se näkemys, että niin kauan kuin sikatalous toimii suunnilleen nykyiseen tapaan, inhimillisin vaihtoehto on kastroiminen, mutta se on tehtävä kivuttomasti. Kivuttomuus edellyttää paitsi kivun ehkäisemistä kastraatiohetkellä, myös riittävän kipulääkityksen antamista kastraation jälkeisinä päivinä. Euroopan maista Norjassa ja Sveitsissä lainsäädäntö edellyttää, että porsaiden kastroinnin yhteydessä on käytettävä nukutusta tai puudutusta. Norjassa tosin puudutusaine ruiskutetaan usein suoraan kivekseen, mikä saattaa olla jokseenkin yhtä kivuliasta kuin kastraatio ilman ruisketta.[3]

Nukutuksessa on omat ongelmansa, koska se on melko rankka tapahtuma näin nuoren eläimen elimistölle. Lisäksi porsaiden pitäisi riittävän maidonsaannin varmistamiseksi päästä emakon utareille mahdollisimman pian, mitä haittaa se, jos porsas on vielä nukutusaineesta tokkurassa. Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi on kehitetty lyhytaikaisempaa nukutusta. Kokeiluasteella on kärsään annettava suihke, joka sisältää nukutusaineen ja kipulääkkeen ja nukuttaa vajaaksi tunniksi. Sen kehitystyö on kuitenkin kesken, ja tämänhetkinen versio tehoaa vain noin puoleen porsaista. Hiilidioksidinukutustakin on kokeiltu, mutta hiilidioksidin vaikutus on kiistanalainen, koska se saattaa pitoisuudesta riippuen aiheuttaa paniikin tunnetta ennen nukahtamista. Sveitsissä käytetään kastraation yhteydessä isofluraania, joka on eläimille vähemmän haitallinen nukutuskaasu.[4]

Yksi alustavasti lupaavalta vaikuttava vaihtoehto on Itävallassa kokeiltu kivesten kylmäkäsittelyn ja kipulääkityksen yhdistelmäsuihke ennen kastraatiota. Tämän käsittelyn avulla kastroiduissa porsaissa ei ole havaittavissa kipukäyttäytymistä kastraation jälkeen, ja kastraatio haavojen paraneminen on ollut tavanomaista nopeampaa.[5]

Immunokastraatio on toinen lupaavalta vaikuttava ratkaisu. Se on yleisesti käytössä Australiassa, Uudessa Seelannissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Costa Ricassa. Kokeiluja on käynnissä muuallakin, parhaillaan myös Suomessa. Immunokastraatio koostuu kahdesta rokotuksesta, joista toinen annetaan noin kuukauden iässä ja toinen noin kuukautta ennen teurastusta eli noin neljän kuukauden iässä. Ne estävät testosteronintuotannon lähes kokonaan, kutistavat kivekset ja estävät karjunhajun kehittymisen. Ongelmana kuitenkin on, että ainakaan nykyinen versio ei tehoa aivan kaikkiin käsitellyistä yksilöistä. Lisäksi muun muassa Tanskassa lihantuottajien järjestö on päättänyt toistaiseksi olla ottamatta immunokastraatiota käyttöön siitä syystä, että se pelkää kuluttajien luulevan, että immunokastraatiosta voisi seurata lihaan ylimääräisiä hormonijäämiä.[6]

Luultavasti paras ratkaisu tilanteeseen olisi kolmen ratkaisun yhdistelmä: immunokastraatio, asiallisen tiedon levittäminen kuluttajille ja ”elektroninen nenä” eli laite, joka pystyy havaitsemaan karjunhajun niissä harvoissa ruhoissa, joihin immunokastraatio ei ole tehonnut. Elektronisen nenän tekninen kehitystyö on toistaiseksi vielä meneillään, eikä se ole vielä valmis kaupallinen tuote. Yhdysvalloissa ja australiassa on myös lupaavin tuloksin kokeiltu lihan käsittelyä suola- ja natriumfosfaattiliuoksella, joka parantaa lihan makua ja mureutta. Se saattaa olla riittävä keino myös peittämään karjunhajun huomaamattomiin.[7]

Lähteet:

1, 3, 4, 5, 6, 7: Stuart Lumb: Towards a more ”humane” castration for piglets. –– Pig Progress 6/2007, s. 24–26.

2: Vermeer, H,. Houwers, W. & Van Der Peet-Scwering, C. 2010. Management measures to reduce sexual behavior in male pigs. –– Proceedings of the 44th Congress of the International Society for Applied Ethology. Wageningen Academic Publishers, Wageningen.