Emakkohäkit

Suurin osa emakoista pidetään Suomessa kapeissa, kääntymisen estävissä porsitushäkeissä sen noin neljän viikon mittaisen ajan, jonka porsaat ovat niiden imetettävinä.

Joillakin tiloilla myös niin sanotut joutilaat emakot eli ne, joilla ei ole porsaita, pidettiin vastaavan kaltaisissa häkeissä aina vuoteen 2013 asti, jolloin se kiellettiin EU-direktiivin nojalla. 

Häkissä emakko voi maata ja nousta seisomaan, mutta tätä laajempi liikkuminen ei ole mahdollista. Tutkimusten mukaan liikunnan estyminen aiheuttaa emakolle kroonista stressiä, joka yleensä ilmenee apaattisuutena. Osalla emakoista esiintyy myös stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten kaltereiden pureskelua. Tällainen stereotypia on eläimillä merkki siitä, että eläin kokee tilanteensa ja ympäristönsä sellaiseksi, johon sen on mahdotonta sopeutua, ja siten se voi huonosti.[1]

Yksi emakkohäkkeihin liittyvä käytännön ongelma on, että niissä on vaikea antaa emakolle riittävästi pesänrakennusmateriaalia ennen porsimista, vaikka emakolla on silloin voimakas sisäsyntyinen pesän rakentamisen tarve. Silloinkin kun pesänrakennusmateriaalia annetaan, pesänrakennusliikkeiden tekeminen on vaikeaa liikkumista rajoittavassa häkissä.[2]

Porsitushäkkien käyttöä perustellaan useimmiten sillä, että näin estetään emakkoa vahingossa makaamasta porsaitaan kuoliaaksi. Kuitenkin myös vapaassa porsimisessa ja ryhmäporsituksessa on päästy mataliin kuolleisuuslukuihin silloin, kun karsinat on suunniteltu hyvin. Lisäksi on havaittu, että porsaskuolleisuuden suurimmat varsinaiset syyt ovat useissa tapauksissa liian matala syntymäpaino ja aliravitsemus, jotka tekevät porsaista huonommin liikkuvia ja reagoivia.[3] Matala syntymäpaino on yleistynyt, kun pahnuekokoa eli samalla kertaa syntyvien porsaiden määrää on kasvatettu valikoivalla jalostuksella.

Ruotsin lainsäädännössä emakkohäkkien käyttö on kielletty lukuun ottamatta ensimmäisiä päiviä porsimisen jälkeen. Mikäli sama muutos aikanaan tapahtuu Suomen lainsäädännössä, Ruotsissa on tarjolla valmiita malleja siihen, miten porsaskuolleisuus voidaan pitää matalana myös ilman häkkiä pidetyillä emakoilla.

Kuva: Anssi Timonen 

Lähteet:

1, 2, 3: Jensen, P. et al: The welfare of intensively kept pigs. Report of the Scientific Veterinary Committee. Scientific Veterinary Committee of the European Commission, Animal Welfare Section, 1997. 190 s.