Älykkyys

Sian älykkyyden on perinteisesti sanottu olevan koiran tasolla. Uusimpien tutkimusten valossa sika saattaa olla koiraa älykkäämpikin.

Sika on paitsi erittäin utelias, myös kaikista tuotantoeläimistä älykkäin. Aikaisemmin sian älykkyyttä on usein kuvattu suunnilleen koiran tasolla olevaksi. Uudempien tutkimusten valossa on alkanut näyttää siltä, että eräät älykkyyden keskeiset osa-alueet, kuten itsenäinen ongelmanratkaisukyky, ovat sialla ilmeisesti vielä kehittyneempiä kuin koiralla.

Peilikuvan ymmärtäminen on yksi niistä testeistä, joiden katsotaan kertovan jotain eläimen tietoisuuden tasosta. Koirat ja kissat tottuvat peilikuvaan eivätkä reagoi siihen enää huomattuaan, ettei peilissä ole toista eläintä. Sika näyttäisi pystyvän menemään askelen pidemmälle ja oivaltamaan, että peilikuvasta näkyvää tietoa voi käyttää hyödyksi todellisessa elämässä. Cambridgen yliopistossa Isossa-Britanniassa tehdyssä kokeessa porsaille annettiin karsinaan peilejä, joita jonkin aikaa tutkittuaan ne alkoivat tehdä erilaisia kokeilevia liikkeitä peilin edessä tarkkaillen samalla peilikuvansa reaktiota. Tätä pidetään yleensä osoituksena siitä, että eläin on ymmärtänyt muutakin kuin sen, että peilissä ei ole toinen eläin. Se on ymmärtänyt myös, mitä peilissä on: kuva siitä mitä kulloinkin on peilin edessä todellisuudessa. Sitten samoille porsaille laitettiin väliseinän taakse tuttu ruokakuppi, jossa ei ollut ruokaa, eli ne eivät havainneet sitä tuoksun perusteella. Kuppi näkyi vain peilin kautta. Kokeessa seitsemän porsasta kahdeksasta lähti peilikuvan nähtyään etsimään kuppia oikeasta suunnasta eli nurkan takaa, jolloin niiden oli siis mentävä poispäin peilistä, jossa kuppi näkyi. Kun sama järjestely tehtiin sellaisille porsaille, jotka eivät olleet ennen nähneet peiliä, ne menivät etsimään ruokakuppia peilin takaa.[1]

On myös viitteitä siitä, että sika pystyy jossain määrin hahmottamaan aikaa. Tsekkiläisen Prahan tuotantoeläintutkimuslaitoksen kokeessa siat ruokittiin pienessä karsinassa, josta ne päästettiin pois joko puolen tunnin tai kahden tunnin kuluttua. Karsinan ovessa oli kuvio, joka kertoi, oliko tällä kertaa tulossa pitkä vai lyhyt vankeusaika. Kun siat sitten saivat valita kahdesta karsinasta, joiden välillä ei ollut muuta eroa kuin kuvio, lähes kaikki valitsivat sen, jonka kuvio lupasi lyhyempää vankeutta.[2] Tämä kuulostaa ihmisestä yksinkertaiselta, mutta tällainen yhdistelmä eripituisten ajanjaksojen hahmottamista ja symbolien ymmärtämistä ei nykytiedon valossa onnistuisi esimerkiksi koiralta.

Kuva: Seija Bäckman

Lähteet:

1: Broom, D. M., Sena, H. & Moynihan, K. L. 2009. Pigs learn what a mirror image represents and use it to obtain information. –– Animal Behaviour 78: 1037–1041.

2: Spinka, M., Duncan, I. J. H., Widowski, T. M. 1998. Do domestic pigs prefer short-term or medium-term confinement? –– Applied Animal Behaviour Science 58: 221–232.

Kuva: Seija Backman